Euran kunnassa on erityisen paljon hiidenkiukaita, eli muinaisia hautaröykkiöitä. Suurinta niistä sanotaan kuninkaanhaudaksi ja se paitsi Suomen suurin, niin se on myös Pohjoismaiden suurimpia. Mutta tämä ei ole suinkaan ainoa suuri hautaröykkiö, sillä niitä tunnetaan alueelta arviolta 120. Koko Suomessa, erityisesti Kymenlaaksosta Tornioon niitä on laskettu olevan jopa 10 000.
Euran Panelian ja Kiukaisen alueella on useita suurimmista röykkiöhaudoista. Alueen muinaislöytöjen, vaikutusaluetta on kuvattu Kiukaisten kulttuuriksi. Röykkiöhautojen tärkeimmän rakennusajan on ajoitettu ulottuvan myöhäiseltä pronssikaudelta varhaiselle rautakaudelle, eli ajoitusten mukaan noin 1500 eaa. -500 jaa. Röykkiöhautakulttuuri on liittynyt tiiviisti länsirannikolla meren läheisyyteen. Miltä alue olisi voinut näyttää kulttuurin kukoistuksen aikaan?
Länsirannikolla maanpinnan kohoaminen on nopeinta ja meri onkin vetäytynyt kilometrikaupalla. Katsotaan floodmapilla tarkemmin, miltä erityisesti Panelian alue olisi saattanut näyttää röykkiöhautojen rakennuksen aikaan.
Alla vedenpinnan syvyysvärikartta 27 metrin pinnan erolla, sillä tällä erolla meri rajoittuisi nykyisen Panelian kylän liepeille ja siten kuninkaanhaudan lähistölle. Lisäksi näitä Panelian ja Eurajoen kylän välisiä ”merialtaita” kiertää useat muinaislöydöt, museoviraston muinaismuistokartan mukaan. Aikajanalla 27 metriä voisi merkitä noin vuosia 500-300 eaa, jos oletetaan keskimääräiseksi maankohoamisen vauhdiksi 1,2 cm vuodessa. Muinaisaikoina maanpinnan kohoaminen on ollut hieman nopeampaa, kuin nykyinen n. 0,8-0,9 cm vuodessa.
Vaaleamman purppuran värinen alue merkitsee syvyyttä aina 2 metriin asti, tummempi väri 5 metriin.
Kartasta nähdään, että n. 2500 vuotta sitten merenpinta on ulottunut Harjavaltaan, Paneliaan ja Lappeen asti. Porin ja Eurajoen välissä olisi ollut suuri niemi. Tuolloisen merenrannan alueet ovatkin rikkaita muinaislöytöjen määrän suhteen. Katsotaan lähemmin Panelian aluetta ja nykyisiä muinaismuistolöytöjä tuolloisen suojaisan merenlahden ympärillä.
Floodmapin ja muinaislöytöjen yhdistelmän karttavedoksesta voi nähdä, että merenlahden ympärillä on merkittävästi muinaishautoja (mustat pisteet) ja asutusten jääneitä, eikä käytännössä yhtään itse lahden alueella, mikä vahvistaa näkemystä että meren vetäytymisen jälkeen alue lienee menettänyt merkitystään asuinpaikkana. Ylemmän syvyysvärikartan mukaan koko alue on tasaisen matalaa, joten soistuminen on voinut tapahtua verrattain nopeasti. Alempana nykyisen Euran kaupungin alueella muinaislöydöt ovat taas voittopuolisesti rautakautisia, joten siellä merkitys lienee taas kasvanut ja toki myös lännempänä seuraillen siirtyvää merenrantaa.
Itse kuninkaanhauta on kuvassa aivan rannikon lähellä, Panelian kylän alapuolella (tähti). Jos ajassa mennään vielä tätä taemmas, peittyisi kuninkaanhauta jo veden alle. ”50 metriä” ylemmäs, niin Pyhäjärvi ja Köyliönjärvi olisivat merenlahtia.
Kuninkaanhaudan ajoitus museoviraston mukaan on pronssikautinen, noin ajalta 1700-500 eaa. Yllä olevan merenpinta-analyysin mukaan se ei voisi olla juuri kauempaa kuin 500 eaa., vaikka toki merenpintakartta perustuu nykyisiin korkeuskäyriin, eikä siten ehkä aivan tarkka. Mutta tuskin on syytä olettaa, että maa olisi kohonnut kovin epätasaisesti. Myös maanpinnankohoamisvauhdin oletus on ratkaisevaa ja sen tarkka laskeminen tuhansien vuosien taakse on jokseenkin mahdotonta.
Nykyisinkin tuo Panelian ja Eurajoen välinen muinainen merenlahti on erotettavissa kartoissa varsin selvästi. Alueella on pääosin peltoja ja myös entinen turvesuo. Alue olikin pitkään soista ja tiettävästi sitä alettiin kuivata pelloksi vasta 1800-luvun puolivälissä.
Alla pelkistetty simulaatio miltä alue olisi voinut näyttää noin 500 eaa. Lahden ympäristö lienee ollut sen ajan mittapuulla tiiviisti asuttua Kokemäenjoen suun alueelle asti, sekä myös alemmas seuraten merenrantaa.
