Porvoon Isolinnamäellä on arvioiden mukaan ollut kaksi käyttövaihetta, 800-luvulla ja toinen 1300-luvulla. Linnamäki on pohjaltaan neliömuotoiseksi leikattu harjumuodostelma. Mutta millainen linnan alue on ollut arviolta 800-luvulla?
Suomenlahden rannikolla maankohoaminen on ollut hitaampaa kuin länsi- tai lounaisrannikolla. Jos laitetaan merenpinnan nousuksi 10 metriä, saatettaisiin päästä 500-800-luvun tietämille. Silloin nykyinen Porvoon ja Isolinnamäen alue olisi saattanut näyttää jotakuinkin tältä:
Isolinnamäeltä olisi ollut erinomainen näkymä merelle ja se olisi katsonut myös merenlahdelle aina Saksalaan asti, jonka on arveltu olevan varhaisimmillaan rautakautinen merkittävämpi asuin- ja kauppapaikka.
Saksala lieneekin alueen vanhin merkittävä asuinpaikka. Sen nimistö on mielenkiintoinen alueen historian tulkinnan kannalta, sillä usein merkittävät paikkojen nimet ovat säilyneet samanlaisina vuosisatoja tai jopa tuhansia.
Museovirasto (Niipinen 2006)
Saksalasta tiedetään että siellä on sijainnut kauppapaikka. Itse nimi Saksala voi olla peräisin muinaisilta saksalaisilta kauppiailta, toki ”saksoja” paikanniminä löytyy muualtakin. Kartassa kauppapaikkaan viittaavia nimiä löytyy tukemaan arkeologisia löytöjä. Saksanniemi on niemi, mutta mihin asti taaksepäin olisi palattava, että se on niemi? Yllä olevassa floodmap-kartassa nykyinen Saksanniemi olisi ollut saari.
Noin 6 metrin merenpinnannousu riittäisi muuttamaan saaren niemeksi, eli jos oletetaan että viimeisen tuhannen vuoden aikana maa on kohonnut keskimäärin 0,5 cm vuodessa, niin vuosien 1000-1200 paikkeilla oltaisiin aikaisintaan. Alueen arkeologiset löydöt kuten astioiden kappaleet tukevat sitä, että merkittävin asutus alkaa varhaisella keskiajalla. Markkinapaikan on arveltu olleen kohdassa, missä puro laskee Porvoonjokeen ja joki tekee terävän mutkan. Rautakaudella se on
Jos Isolinnamäellä on ollut käyttöä jo rautakaudella, kenties rautakautinen asuinpaikka on silti ollut lähistöllä, tai sitten eri paikassa. Porvoonjoen historiallinen nimi on mahdollisesti ollut Kukinjoki ja se on todennäköisesti ollut hämäläisten merkittävä kauppareitti. Sen alkulähteet ovat Lahdessa, Kärkölässä ja Hollolassa. Lieneekin todennäköistä, että sinne on mennyt merkittävä muinaistie, kenties suurimman osan matkaa Kukinjoen vartta, sitten jossain vaiheessa yhtyen alemman Salpausselän muinaistiehen, jota ovat valvoneet useat Linnavuoret muinaisessa Hämeessä. Voisiko Hankaan linnavuori kertoa reitin tuloväylän etelän suunnasta?
Kartassa on piirretty reitti karkeasti mistä se olisi voinut mennä. Reitti lähtee Saksalasta ja seurailee Porvoonjoen vartta Pukkilaan, missä joki kääntyy koilliseen kohti Orimattilaa. Voisiko olla todennäköisempää, että Pukkilan jälkeen reitti on lähtenyt kohti Hankaata Mallusjärven ja Sahajärven välistä? Maastomuotojen perusteella se olisi suoraviivaisempi ja helppokulkuisempi aina Hankaan Linnavuoren editse, kuin kiertää Orimattilan kautta seuraten orjallisesti Porvoonjokea.
Itse Hankaan linnavuori on ainoa selkeä linnavuori alemmalta Salpausselältä etelään, mikä viestisi että se tarkkailee erityisesti etelästä tulevaa merkittävää kulkuväylää. Toki ei ole sanottua, etteikö reitti ole voinut haarautua myös itään, mutta salpausseliltä alkavat linnavuoriketjut kohti Hämeenlinnaa ja Tampereen seutua viittaisivat siihen, että silloisen Suomen merkittävimmät reitit kulkivat sinne, kenties Vanajan oletettuun muinaiskaupunkiin tai muihin merkittäviin, vielä tuntemattomiin paikkoihin.
