Muinaissuomen kartta
Mitäpä voimme kertoa muinaisesta Suomesta, ajalta ennen vuotta noin 1000? Apunamme ovat linnavuoret ja vesistöt. Rannikolla voimme tunnistaa kohtuullisen luotettavasti […]
Hämeen Härkätie
Härkätie on muinainen, kenties silloisessa Suomessa tärkein valtaväylä ja kauppareitti nykyisestä Hämeenlinnasta Turkuun ja myös Saloon. Härkätie on otettu käyttöön
Euran hiidenkiukaat muinaisrannoilla
Euran kunnassa on erityisen paljon hiidenkiukaita, eli muinaisia hautaröykkiöitä. Suurinta niistä sanotaan kuninkaanhaudaksi ja se paitsi Suomen suurin, niin se
Porvoon muinaisrannoilta Hämeeseen
Porvoon Isolinnamäellä on arvioiden mukaan ollut kaksi käyttövaihetta, 800-luvulla ja toinen 1300-luvulla. Linnamäki on pohjaltaan neliömuotoiseksi leikattu harjumuodostelma. Mutta millainen
Lounaisrannikon linnavuoret muinaisrannoilla
Rautakauden tai sitä varhaisempia ”linnavuoria”, eli maastoa korkeampia mäen- tai kallion päälle rakennettuja puolustusvarustuksia on erityisen paljon Hämeessä ja lounaisrannikolla.
Liedon kruunu
Liedon Vintalan kylän liepeiltä löydettiin 1800-luvulla merkilliseksi kuvattu kultainen kruunu. Löytöpaikka sijaitsi 500 metriä itään Aurajoen rannasta ja 400 metriä
Maan kohoaminen ja muinaisrannat – esimerkkinä Rikala
Maanpinta kohoaa Suomen rannikoilla 0,3-,0,9 senttimetrin vuosivauhtia. Nopeinta kohoaminen on merenkurkussa, lähes sentin vuodessa ja hitainta Kaakkois-Suomessa Suomenlahden rannikolla. Koska